Rämälän lava

Valkeala

Rämälän katettu tanssilava nykyasussaan

Lavan tarina historiasta nykypäivään

Lavan synty

Rasi-Rämälä oli 1900-luvun alussa vireästi toimiva kylä. Neljänkymmenen savun ja 150 asukkaan kylässä oli säpinää. Talvisin tanssittiin suurissa maalaistuvissa ja kesäisin kokoonnuttiin Huippumäelle lystäilemään koska lähimailla ei ollut tanssilavaa. Kylän energinen nuori mies, Vilho Taavinpoika Laapas (1899 – 1980), päätti poistaa lavapuutteen. Kylän talot saivat kevättalvella viestin: ”Jokaisesta talosta pitäisi viedä kolme tukkipuuta sahalle ja tuoda valmis sahatavara lavan rakennuspaikalle Kotokankaalle. Sahatavarasta maksetaan myöhemmin käypänen korvaus – jos jaksetaan”. Ensimmäinen kattamaton 8 x 8 metrinen lava rakennettiin talkoilla ja avajaisia tanssittiin jo helluntaina. Avajaisten tuotolla maksettiin rakennustarpeet ja vielä jäi kassaan rahaa.

 

Myöhemmät vaiheet

Alkuvuosien yksityiskohdat ovat paljolti hämärän peitossa mutta jo tuolloin hallittiin ”rahan pesu”. Vähäisien asiakirjojen valossa näyttää siltä, että lavatoimintaa pyöritti Etelä-Valkealan suojeluskunnan Rämälän kyläosasto. Koska kyläosastot eivät saaneet omistaa kiinteää omaisuutta, juridiseksi omistajaksi perustettiin Rasi-Rämälän Pienviljelijäyhdistys. Tanssien tuotto käytettiin pääasiassa harrastus- ja kilpailutoimintaan.

Taivasalla ollut lava alkoi hiljalleen lahota. Lava oli myös jo uutena todettu liian pieneksi. Uusi 8-kulmainen tanssilattia valettiin betonista. Tämäkin lava jäi vuosiksi ilman katetta, sillä sota-aika toi tärkeämpää tekemistä. Vuonna 1941 betonilattiaa laajennettiin siten, että ulkokehää kiertävä penkkirivi rakennettiin tanssitilan ulkopuolelle. Samalla kertaa rakennettiin nykyisessä muodossaan olevat seinät ja katto. Vuonna 1955 lavan omistavan Pienviljelijäyhdistyksen täyttäessä 25 vuotta, tehtiin lavalla iso remontti. Soittajat saivat lavan takaseinän jatkeeksi erillisen orkesteritilan. Lisäksi rakennettiin kioski- ja lipunmyyntitila portin pieleen sekä pihapiiriin myös putka-, varasto- ja wc-rakennus. Kahdesti uusittu pärekatto muutettiin 1980-luvulla huopakatoksi. Vuonna 2000 uusittiin penkit ja lattia pinnoitettiin, kaikki puurakenteet maalattiin ja samalla rakennettiin tilavampi kioski. Myös osa lava-aluetta ympäröivästä aidasta uusittiin.

 

Viihdetarjonta

Lavan kulta-aika oli 1920 – 1940 luvuilla. Jokakesäiset kilpa-ajotanssit olivat kesän huipputapahtumia ja Kylliäisen haitarin soitto täytti lavan kerta toisensa jälkeen. Maaltapako hyydytti 1950-luvulla kylätoimintoja ja Kotokankaan lava hiljeni. Keskiviikkoisia äänilevytansseja kokeiltiin vaihtelevalla menestyksellä. Ulkopuolinen vuokraaja järjesti parina kesänä tansseja, joissa esiintyi silloisia huippunimiä kuten Martti Innanen pässinsä kanssa, Eino Grön, Liana Kaarina, jne. Yleisöä tuli portista pilvin pimein ja iltahämärissä lisää piikkilanka-aidan läpi. Kyläläiset hoitivat talkoilla lipunmyynnin ja kioskin mutta vuokraaja tulojen käärimisen niin hyvin, että lavan vuokratulot jäivät saamatta. Takapakkien jälkeen kylän omat rahkeet eivät riittäneet lavatoiminnan jatkamiseen eikä lehti-ilmoittelullakaan saatu uutta yrittäjää. Lava uinahti.

 

Entä nyt?

Pienen aktiivisen porukan ansiosta lavatoimintaa on viritelty jo parin kymmenen vuoden ajan. Tanssien lisäksi lavalla on pidetty kylä- ja perhejuhlia, sekä VIP-tilaisuuksia. Lava on vuokrattavissa tilaisuuksien järjestämiseen. Omistavan seuran nimi muutettiin toimintaa vastaavaksi ja samalla muutettiin lavan nimi nettihakemistoilla paremmin löydettäväksi. Voit mm. Googlen karttapalvelun kautta tulostaa ajo-ohjeen Rämälän lavalle osoitteeseen Rämäläntie 34, Tirva. Näin moni uusi kävijä on tullut kaukaakin tanssimaan tälle kenties Suomen vanhimmalle käytössä olevalle tanssilavalle. Tulevanakin kesänä Rasi-Rämälän Maa- ja kotitalousseura järjestää täällä tansseja. Tarjoamme kauniin maalaismiljöön, hyvän tanssimusiikin ja perinteisen lavapuffetin. Tervetuloa mukaan!

Pienviljelijäyhdistyksen 25-vuotisjuhlat Rämälän lavalla